Tapahtumat

Opettamisen ilosta

Teen aina silloin tällöin opetustöitä ja kurssit ovat pääsääntöisesti keskittyneet korutaiteeseen. On mielenkiintoista ja hieman jännittävääkin aloittaa uusi kurssi, koska oppilaiden keskinäinen dynamiikka ja ylipäätään innostus aiheeseen on aina erilainen. Vaikka kuinka kirjallisesti avaat teemaa, niin se voidaan tulkita juuri niin monin eri tavoin kuin on meitä oppijoita.

Koska tämän vuoden ryhmä oli senverran poikkeuksellinen ja itseäni inspiroiva, päätin nyt hieman esitellä millaisia teoksia minun opetuksessa syntyy. Tämä ryhmä on myös ”syynä”, että aloin edellisessä blogikirjoituksessa mainittuja kursseja ylipäätään suunnitella 🙂

Kurssin aiheena oli ”Omakuva – koru viestinnän välineenä”.

Materiaalit olivat vapaat. Painotus oli sisällössä, mittakaavassa ja itse työprosessissa. Kurssilla opeteltiin myös kuvansiirtoa ja emalointia, joita sai halutessaan käyttää valmiissa teoksessa.  Omakuva on aiheena hyvin henkilökohtainen ja itse prosessi voi herättää erilaisia tunteita ja pohdintoja. On lupa liikuttua ja itkeä, on lupa myös sanoa ääneen; ”kuka minä oikeastaan olen?” ja millä tavoin sen voisin ilmaista. On lupa rönsyillä, hiipiä hiljaa ja kuunnella; olla oma itsensä. Ja kun ryhmähenki oli ihan käsittämättömän avoin, kannustava, keskusteleva ja ennenkaikkea heittäytyvä ja rohkea, niin lopputulos oli jotakin häkellyttävää. Olen todella ylpeä jokaisesta teoksesta ja tavasta miten ennakkoluulottomasti tehtävää lähestyttiin. Ja parasta oli tietenkin se, että myös minäkin opettajana sain uusia vinkkejä omaan työskentelyyni. Oppia ikä kaikki!

Laitan tähän nyt kuvakoosteen muutamista teoksista. Ne ovat enemmän kuin koruja, ne ovat pala jokaisen omaa minuutta, joten tarkastellaan niitä sillä kunnioituksella, jota ne vaativat. Kiitos.

 

Näissä teoksissa on käytetty sekä kuvansiirtoa että emalointia osana korua.

Korua voi kantaa monin tavoin. Tähän yhdistyi myös pienet kellot eli liikkuessa siitä kuuluu ääni.

   

Koruteos on myös eräänlainen veistos, objekti. Korun voi laittaa seinälle tai pöydälle ja sitä voi vain katsoa. Korussa voi olla myös kaksi osaa/tarinaa (keskimmäinen kuva; on alku ja loppu). Viimeisenä kurssipäivänä korut kuvattiin ja halutessaan sai itse olla mallina. Valokuvan kautta sisällöstä tulee vieläkin tarinallisempi.

      

Koruun liittyy aina jotain henkilökohtaista. Myös jotain arvaamatonta ja piilossa olevaa. Se voi olla myös muunneltava.

Ja sanat! ”Niin totta kuin satua”. Satu isolla vai pienellä?! 😉

Tämä kurssi oli ihan totta. Ottakaa yhteyttä, jos oma räätälöity kurssi kiinnostaa. Mietitään yhdessä miten sen palvelee niin sinua kuin minua!

Toukokuussa tapahtuu

Olen ollut hieman huono blogikirjoittaja, mutta päätin nyt terästäytyä toukokuussa avautuvien näyttelyiden myötä.

8.5. avautuu nimittäin Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistyksen 20-vuotis juhlanäyttely”KAARI”, jossa minulta on mukana teoskokonaisuus sormukset sarjasta “Metsä ihan vieressä”.
Näyttely on esillä Tampereella kulttuuritalo Laikussa.

Kuva Tina Jokitalo.
Kuva Tiina Pyykkinen

29.4. avautuu Taidekollektiivimme 10+1 kolmas näyttely Korpilahdella sijaitsevassa Höyrygalleriassa. Jatkamme vielä edellisvuoden teemalla ”Katoavaisuus”, mutta mukana on myös uusia, alkuvuodesta valmistuneita teoksia. Kannattaa siis käydä piipahtamassa paikan päällä, jos mahdollista.

Tässä hieman tarinaa omasta teoksestani, josta tulikin melko henkilökohtainen.

“Minä katoan.

Sukuni juuret ulottuvat Karjalaan. Isovanhempani ovat siirtolaisia, evakkoja, jotka aloittivat elämänsä Keski-Suomessa uudisrakentajina. Äitini syntyi Laukaaseen ja isäni Jyväskylään. Nämä juuret ovat aina olleet minulle merkitykselliset ja se on näkynyt elämässäni monin eri tavoin. Nyt minun sekä veljeni myötä ne kuitenkin häviävät.

Tästä korusta on tahattomasti syntynyt teos, jossa on viitteitä maasta ja sen menetyksestä. Siinä on ristin merkki kuvaamassa kyseisiä asioita ja samalla oman sukuhaarani päättymistä. Vaikka teos on tarinallisesti hyvin henkilökohtainen ja myös oman surun läpikäymistä, voi siitä löytää viitteitä myös yhteiskunnallisesti puhutteleviin asioihin kuten päihde- ja mielenterveysongelmat.
Vapaus tulkita on kuitenkin lopulta katsojan omissa kokemuksissa. Kenties joku näkee teoksessa myös ripauksen huumoria.

Lähikuva teoksesta.

“End of story” on myös kunniaosoitus primitiiviselle korutaiteelle, josta olen lapsesta asti ollut kiinnostunut. Erilaiset kulttuurit ja vähemmistöt ovat lähellä sydäntäni. Korun muotokieli on rakentunut vahvasti korkeista muodostuneen ristin ympärille. Näen teoksen itse myös eräänlaisena kilpenä, puku- ja heimokoruna, jolla osoitetaan mm. oma asema yhteisössä tai korostetaan omaa identiteettiä.

Koruteos on täysin käsityönä valmistettu. Materiaalit ovat kierrätysmateriaaleja, jotka olen saanut lahjoituksena. Tässä teoksessa kulminoituu niin eettiset kuin ekologiset arvoni, jotka ohjaavat työskentelyäni vahvasti tällä hetkellä.”

Alkuperäinen kuva Saija Lehtonen.

10+1 Taidekollektiivi; ensimmäinen näyttely!

Vaikka olen luonteeltani sellainen semi-erakko, niin pidän myös asikkaiden kohtaamisesta ja nautin heidän kanssaan käymistä keskusteluista.

Haluan myös uskoa ja luottaa; ehkä välillä liian naiivisti, yhdessä tekemisen voimaan ja yhteisöllisyyteen. Taidekentällä olen usein tottunut siihen, että työtiloja, materiaalihankintoja, näyttelyitä yms tehdään paljon yhdessä jo yksistään taloudellisin perustein.
Koen, että yhdessätekemisessä on voimaa; se kannustaa, se haastaa omaa työskentelyä, se avartaa näkemyksiä ja näkökantoja, se opettaa kunnioittamaan sekä hyväksymään erilaisia persoonia ja ottamaan toiset huomioon. Toki siinä on hetkittäin omat kiemuransa, mutta missäpä ei olisi.

Viime syksynä (2019) kyselin Modus ry:n muotoiluryhmässä, että löytyisikö kiinnostuneita henkilöitä, joille tällainen yhteisöllinen tekeminen sopisi ja kas kummaa, yhtäkkiä  oli kasassa upea porukka eri materiaalikentiltä ja näin syntyi 10+1 – niminen taidekollektiivi.

HUOM! Pääset seuraamaan meidän tekemisimä ja tulevia näyttelyitä facebookissa ja instagramissa!

Meitä tekijöitä yhdistää tuo Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry, jonka jäsenistä ryhmä koostuu. Minun lisäkseni siihen kuuluvat; Henni Eliala, Niina Hiltunen, Anni Jokinen, Petra Jäppinen, Saija Lehtonen, Silja Merikallio, Sami Oikarinen, Tuuli Pollari, Kukka Rantanen ja Laura Saarivuori- Eskola.

Tässä ensimmäisessä näyttelyssä minulta on mukana kolme korua sekä seinäkoru.

Taivaisiin, rintakoru, oksidoitu hopea, 2020

HUOMENNA se sitten avautuu, meidän ensimmäinen näyttelymme ”Katoavaisuus” Teijon Masuunissa, Telakkatie 17. Avajaiset klo 12.30. Tervetuloa!

Avajaistarjoiluna on tällä kertaa monitaitenen Kädet kertovat- tanssiesityksen, joka on neljän eri taiteenalan tekijän yhteisteos. Ryhmän muodostavat Modus ry:n jäsen taidekäsityölainen Niina Hiltunen, videosuunnittelija Teemu Kyytinen, tanssitaiteilija Mia Malviniemi ja äänisuunnittelija Sami Silén.

Näyttely jatkuu aina 1.11.2020 saakka, jonka jälkeen se kulkeutuukin Seinäjoelle Varikko Galleriaan.

 

Puhallus, rintakoru. Oksidoitu hopea ja palmupuun pala.
Vain yksi sadasosa sekunti, sormus. Oksidoitu hopea ja palmupuun pala.
Murtumaton- seinäkoru. Kaarna, posliini ja hopea, 2019.

Kevät 2020

TULEVIA TAPAHTUMIA

Pirkanmaa muotoilee VII, ”Kosken kupeessa”, Modus ry:n yhteisnäyttely, Vooninki- sali, Finlayson, Tampere PERUTTU EPIDEMIAN VUOKSI!
” KOSKEN KUPEESSA” on kunnianosoitus historialliselle Finlaysonin alueelle.
Minulta mukana yksi isompi teos; metalliryijy Aika.

 

Pirkanmaan Taidesuunnistus 29.-30.8.2020
Taidesuunnistus-viikonloppuna yleisöllä on mahdollisuus vierailla ateljeissa, työtiloissa, gallerioissa ja muissa näyttelypaikoissa tapaamassa tekijöitä työnsä äärellä. Yleisö voi kysellä, keskustella taiteesta, ostaa teoksia tai vain ihastella paikallista osaamista.
Taidetyöhuoneelta mukana minun lisäkseni kuvataiteilija Hannamari Matikainen.

Tulevista tapahtumista ja näyttelyistä lisää myöhemmin!
Ps. Ajankohtaista infoa saat seuraamalla sekä facebook että instagram- sivujani!

Metsä ihan vieressä-näyttely

Metsä ihan vieressä – Nature around you

Galleria Artista, Kokkola 8. – 29.6.2019
Suomen Käsityön museo, Jyväskylä 22.2. – 5.4.2020
Teoskuva Tina Jokitalo
Malli Petra Friis
Näyttelyjulisteen suunnittelu Teppo Jäntti

TIEDOTE

Metsä ihan vieressä – Nature around you tuo palan luontoa keskelle kaupunkia. Koruteokset ovat syntyneet luonnon omasta monimuotoisuudesta ja sen eri elementtien osista.
Vaikka näyttely on henkilökohtainen kokemukseni metsän vaikutuksesta omaan hyvinvointiini, estetiikan havainnointia sekä luovuuden uudelleen herättämistä, on se teemaltaan aina ajankohtainen ja kaikkia koskettava.
”Olen ollut onnekas saadessani asua koko lapsuuteni metsän läheisyydessä. Tämän vuoksi olen myös aikuisiällä hakeutunut luonnon läheisyyteen. Kun vuonna 2014 muutimme mieheni kanssa pois Tampereen keskustasta, palautti se meidät molemmat lapsuuden tunnelmiin ja muistoihin. Luonto elää arjessamme voimakkaasti ja yhä edelleen se tarjoaa niin lohtua, kauneutta kuin elämyksiä kaikkina vuodenaikoina”, Kirkinen kuvailee näyttelyn taustoja.
Metsä ihan vieressä – Nature around you on näyttely, jonka toivon tarjoavan pysähtymistä ja läsnäoloa niin omaan mieleen kuin yhteyttä kaikkeen ympärillämme olevaan; luontoon, jota usein pidämme itsestäänselvyytenä. Korut ovat pääosin syntyneet lähimetsästä löytyneistä aineksista, jotka ovat joko osa korua tai niiden taustaa.
”Olen käyttänyt materiaalina ensisijaisesti hukka- ja jätemateriaaleja; kuten vanhoja grafiikanlaattoja. Vaikka minulle koruntekijänä on luontevaa suunnitella korut käyttöfunktio edellä, olen viime aikoina yhä enemmän keskittynyt myös korutaiteeseen. Olen halunnut haastaa omia työskentely- ja ajattelutapoja, rikkoa omia rajoja ja kokeilla erilaisia materiaaleja”, Kirkinen kertoo.